Yllättävä piparjuuri

Aina niin inspiroivan Jauhot suussa- blogin resepti piparjuurella maustetulle kanttarellipiirakalle on laitettava tännekin muistiin. Tämä oli kyllä jo toinen syksy, kun muistin tätä herkkua tehdä ilma muistutustakin. On meinaa hyvää.

Käytiin mökillä sienessä ja sieltä tutusta paikasta löytyi taas kopallinen kultaa. Niin siistejä ja somia!

Suolainen piiraspohja

Riittää yhteen isoon vuokaan.

200 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa
100 g kylmää voita
1 kananmuna
2 tl kylmää vettä

Sekoita jauhot ja suola. Nypi voi jauhoihin. Lisää muna ja vesi ja sekoita tasaiseksi.
Kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Täyte

500 g kanttarelleja
voita
1 sipuli
suolaa
pippuria

1,5 prk Cantadou-piparjuurituorejuustoa
2 dl kermaa
3 kananmunaa
suolaa
pippuria
päälle ruohosipulia

Leikkaa hyvin putsatut kanttarellit pieniksi paloiksi ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia pannulla voissa ja lisää sienet ja mausteet. Kaada sieniseos piiraspohjan päälle.

Sekoita tuorejuustoon muut täytteen ainekset ja maista. Kaada täyte sieniseoksen päälle ja ripottele pinnalle vielä ruohosipulia.

Paista 225 C asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä ja asettua ennen leikkaamista.

Päärynöistä piiraaksi

Tätä frangipaani-asiaa olen pohdiskellut tässä jo tovin. Eli mikä sen oikeaoppinen suomenkielinen nimi on? Gordon Ramsayn kirjassa: "Sunnuntairuokaa ja muita herkullisia reseptejä" lukee, että frangipaani. Jos tekee Google-haun saa tulokseksi: "Näytetään tulokset haulla frangipane". Täytyy jatkaa tutkimustyötä.

Asiaan siis. Tehtiin viime syksynä Gordonin ohjeistuksen mukaista viikuna-frangipaanitorttua ja tykästyttiin kovin täytteen mantelisuuteen ja maukkauteen. Nyttemmin olen soveltanut samaa täytettä mantelimurotaikina pohajisiin päärynäpiiraisiin.

Päärynät on saatu Hempan vanhempien puusta ja keitelty vanilja-kanelisiirapissa pehmeiksi ja maukkaiksi, jota ne ei todellakaan ennen keittämistä olleet. Siirapissa keittely on siis vapaaehtoista, jos löydät oikein makeita ja kypsiä päärynöitä voit jättää sen tekemättä.

Pohjataikina on mun ihan lemppari ja resepti löytyykin jo blogista täältä. Tuosta määrästä taikinaa tein yhden ison pyöreän sitruunapiirakan ja kaksi näitä pitkiä suorakaiteen muotoisia päärynäversioita. Teen taikinan, annan sen levätä ja leikkaan neljään osaan pakkaseen.Sitten, kun tarvitsen taikinaa voi sitä ottaa tarvittavan palan kerrallaa ja sulaa pöydällä tosi nopsaa.

Pohja

Mantelimurotaikina
Kauli pohja käyttämäsi vuuan kokoiseksi ja painele se hyvin reunoille. Vuoraa foliolla ja täytä kuivaherneillä tai riisillä ja paista 200C noin 15 min kunnes reunat ovat hieman ruskistuneet. Pohja kypsyy vielä lisää täytteen kanssa.

Päärynät

1 kg päärynöitä kuorittuna, puolitettuna ja siemenkodat yms. poistettuna
1 l vettä
5 dl sokeria
1 halkaistu vaniljatanko
2 kanelitankoa

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja keitä kunnes päärynät ovat pehmenneet, mutta eivät vielä hajoa. Kaada kuumana säilöntäpurkkiin ja sulje kansi tiiviisti. Säilytä jääkaapissa.

Frangipaanitäyte

100 g huoneenlämpöistä voita
100 g tomusokeria
1 iso kananmuna
100 g mantelijauhetta tai rouhittuja manteleita
25 g vehnäjauhoa

Tee täyte sillä aikaa kun piiraspohja on uunissa. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti sekoittaen. Kääntele joukkoon lopuksi manteli- ja vehnäjauho. Anna seistä noin 5 minuuttia ja täytä hieman jäähtynyt muropohja täytteellä.
Asettele pinnalle päärynän puolikkaat ja paista 200C uunissa kunnes frangipaani on kauniin kullan ruskea, noin 15 min.

Haaveiden täyttymys

Oli päästä tekemään tämä piirakka. Toki olisin koska tahansa aikaisemminkin voinut tämän pyöräyttää, mutta aika ei oikein aikaisemmin ollut sopiva.

Olen siis jo kauan haaveillut tekeväni aidon ämerikkalaisen Apple Pien ja vihdoin osui kohdalle sekä kiinostava resepti, että sopiva vuoka.

Leppoisasta maalaiselämästä kirjoitteleva Kivistössä blogi julkaisi tämän houkuttelevan reseptin ja koska se sisälsi Hempan lempi yhdistelmän, rommi-rusina, oli homma reseptin osalta selvä. Respetissä taitaa olla ranskalaistakin vivahdetta jos oikein ymmärsin.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin piirasvuoka. Etsin sopivaa ja mieleistä vuokaa muutamastakin paikasta, mutta kun en halunnut punaista olivat vaihtoehdot vähissä. Päädyinkin tuollaiseen enemmän yleishyödylliseen lasivuokaan ja ostan aidon  piirasvuuan sitten, kun sopiva eteen sattuu.

Lopputulos oli kyllä juuri sellainen kun toivottiinkin. Sopivan murea ja maukas kuori yhdistettynä mehevään ja   vielä vähän hapokkaaseen täytteeseen. Palat leikkantuivat hyvin ja lähtivät vuuasta, vaikka unohdin voidella sen. Seuraavalla kerralla teen nätimmät viillot kuoreen.

Rommirusina-omenapiiras

Täyte:
1½ dl sultanarusinoita
½ dl tummaa rommia

1 kg omenoita (kiinteitä ja hapokkaita)
1 dl ruokosokeria
½ dl vaahterasiirappia
½ vaniljatangon siemenet tai vaniljasokeria
½ tl kanelia
½ dl perunajauhoja

Pohja & kuori:

230 g voita
6,25 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
1 tl suolaa
5 rkl jääkylmää vettä

1 muna
3 rkl maitoa

Laita rusinat ja rommi pieneen kippoon marinoitumaan yön yli.

Tee seuraavaksi taikina, sillä sen pitää myös odotella jääkaapissa vuoroaan ainakin tunnin. Sekoita suola ja sokeri jauhoihin. Paloittele jääkaappikylmä voi kuutioiksi ja lisää jauhoihin. Hiero voi jauhoihin sormenpäillä tai tällä, jota allekirjoittanut käyttää, tai vaikka yleiskoneen leikkuuterällä. 

Sekoita jääkylmä vesi nopeasti joukkoon ja tee taikinasta kaksi taikinapihviä. Kääri taikinapiffit kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi.

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuori ja paloittele omenat suurehkoiksi lohkoiksi. Sekoita rommirusinat, sokeri, siirappi, mausteet ja perunajauhot ja lisää omenoiden sekaan. Pyörittele seos hyvin sekaisin. Voitele piirasavuoka jos muistat.

Kauli toisesta taikinapihvistä pyörylä, jolla saat tehtyä piirakan pohjan ja reunat. Nosta pyörylä kaulimen avulla vuokaan ja painele tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan. Kauli toinen taikinapihvi kanneksi ja leikkaa siihen muutama höyryaukko. Nosta tämäkin pyörylä kaulinta apuna käyttäen piirakan päälle ja nipistele reunat hyvin kiinni. Jos taikinaa jää yli voit rullailla sen pitkiksi naruiksi joilla koristat saumakohdat "rypyttyäen". Vatkaa muna ja maito kevyesti ja voitele piirakan kansi seoksella, jota jää kyllä aika paljon yli.

Paista piirakkaa noin 45 minuuttia. Suojaa kansi foliolla, jos se saa liikaa väriä. Omenoiden tulisi olla aikas pehmeitä, mutta säilyä vielä ehjinä. Voit kokeilla tätä höyryaukoista. Anna piirakan jäähtyä ja tarjoa vaniljakastikkeen, -jäätelön tai -kermavaahdon kera.

Ei ollut yhtään huonoa pelkän teenkään kaverina.

Makeaa elämää mökillä

Hemppa rakensi saareen terassinlaajennuksen ja pitihän sen valmistumista jotenkin juhlistaa. Mitä leipoa kun mukana ei ole munia eikä juuri muutakaan ihmeellistä? Löysin netistä ohjeen Aleksanterin leivoksille joissa kananmuna korvataan konjakilla, sitähän mökillä tietenkin on! Resepti on peräisin Hesarin sivuilta.

Aleksanterit ovat ehdottomasti yhtiä mun lemppari klassikkoleivoksia. Nam.

Aleksanterinleivokset

200g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna tai 2 rkl konjakkia
1 tl leivinjauhetta
4 ½ dl jauhoja

Täyte:
Vadelma- tai muuta marmeladia tai hilloa

Kuorrutus:
3 dl tomusokeria
1 ½ rkl kuumaa sitruunamehua
1 rkl punaista mehutiivistettä

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna tai konjakki. Sekoita keskenään leivinjauhe ja vehnäjauhot. Siivilöi jauhot vaahdon joukkoon ja sekoita taikinaksi. Anna vetäytyä viileässä puolisen tuntia. 

Kauli taikina peltisi kokoiseksi ja  paista 175 asteessa noin 15 minuuttia. Jäähdytä levy ennen täyttämistä.

Leikkaa levy varovasti puoliksi. Levitä toiselle puolelle  kerros hilloa ja aseta toinen levy päälle.

Mittaa tomusokeri kulhoon ja sekoita kuuma sitruunamehu ja mehutiiviste pieninä erinä joukkoon, kunnes seos on paksuhkoa kiiltävää tahnaa. 

Levitä kuorrutus  leivoslevylle kuumaan veteen kastetulla veitsellä. Leikkaa terävällä veitsellä leivoksiksi.

Syö uudella terassilla auringonpaisteessa!

Kesäsuosikki 2012

Kesän ensimmäiset raparperijuustokakut tein ystävän siskon ylioppilasjuhliin ilman mitään reseptiä ja siksi en muistakkaan yhtään, että mitä niihin mahdoin  laittaa. Olivat kuitenkin onneksi maistuneet juhlaväelle.

Tämä resepti on muunnos Teresa Välimäen ohjeesta. Keksipohja vaihtui brownies versioon, kun ei dominot oikein enää maistu. Tätä tarjoiltiin Hempan valmistujaisissa ja yhden pikkuneidin syntymäpäivillä.

Raparperi-suklaajuustokakku

100 g tummaa suklaata
85 g voita
1 dl sokeria
2 kananmunaa
0,85 dl vehnäjauhoja

200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g paksua turkkilaista jogurttia
2 dl raparperisosetta (tilkka vettä+sokeria)
1 dl sokeria
2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
½ sitruunan mehu
5 liivatelehteä

Suklaaseen dipattuja mansikoita

Sulata suklaa ja voi kattilassa miedolla lämmöllä. Kaada seos sokerin päälle, sekoita ja anna jäähtyä. Vatkaa munat joukkoon yksi kerrallaan. Lisää vehnäjauhot, sekoita ja paista irtoreunavuuassa, jonka pohjalle on laitettu leivinpaperi 185 C noin 20 min.

Anna pohjan jäähtyä hyvin, vaikka jääkaapissa.

Valmista täyte sekoitamalla tuorejuustoon jogurtti, raparperisose ja sokeri. Raparperisosetta saat keittämällä pilkottuja raparperin varsia pienen vesitilkan ja sokerin kanssa. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vaniljakastike ja lisää siihen tuorejuusto seos. Lämmitä puolikkaan sitruunan mehu kattilassa ja liuota siihen pehmeneet liivatelehdet. Sekoita liivateseos täytteeseen nuolijalla vähän kerrallaan. Kaada täyte pohjan päälle ja hyydytä jääkaapissa yön yli tai pikana pakkasessa muutama tunti.

Dippaile mansikat sulaan suklaaseen ja asettele hyytyneen kakun päälle.

Laskiaispullat huippukokin reseptillä

Pullaahan nyt osaa tehdä lähes unissaan, mutta miten siitä saisi sellaista oikein ihanaa pehmeää ja ilmavaa? Katsoin ohjeen kirjasta P.S. Parasta sokerista, joka on Hans Välimäen ja Vesa Parviaisen jälkkäreihin ja kaikkeen makeaan keskittynyt opus. Ohjeet ovat suurimmaksi osaksi jo vähän kokeneemmalle kokille sopivia, mutta löytyy kirjasta tosiaan myös se perus pullan ohje.  Otsikko huijaa kyllä vähän, koska enhän voinut olla hieman muuttamatta ohjetta ja tein taikinan veden sijasta maitoon. En myöskään uskaltanut laittaa ohjeen neuvomaa 2 tl suolaa vaan laitoin vain yhden. Hienosti kohonneita pehmeitä pullia tuli!

Mentiin perheen kanssa laskiaissunnuntain kunniaksi luistelemaan ja jätin taikinan siksi aikaa kellarin kylmään kohoamaan, Oli siellä ehkä 1,5 h ja kohosi melkein ulos kulhostaan!

5 dl maitoa (vettä)

50 g hiivaa

1-2 tl suolaa

2 dl sokeria

1 rkl kardemummaa

2 munaa

1,5 l jauhoja

200 g sulatettua voita

rusinoita/mantelilastuja/raesokeria

Yhdistä lämmin maito, sokeri, suola, kardemumma ja hiiva. Lisää kananmunat ja jauhoja muutamassa erässä. Vaivaa taikinaa yleiskoneessa kahdeksan minuuttia ja lisää sitten voi. Vaivaa vielä muutama minuutti ja anna kohota 20 minuuttia. Lyö taikina ylös, mutta älä vaivaa turhaan. Muotoile pullat ja kohota vielä hetki. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle koristukset. Paista 225C noin 20 min kunnes ovat kauniin kullanruskeita.

Anna jäähtyä (mitä en malttanut kunnolla itse ja kerma suli) ja täytä tai syö sellaisenaan.

Vaahtokarkit

Vihdoin rohkaistuin kokeilemaan vaahtokarkkien tekoa itse. Lauantaina tein ja sunnuntaina oli enää tyhjä kuppi. Toinen satsi pitää vielä tehdä joululahjoiksi! (Lopulta näitä tehtiin 4 satsia kahteen viikkoon)

Vaahtokarkit

 3 rkl liivatejauhetta (yhdestä Dr. Oetkerin liivatejauhepurkista saa vaan 6 rkl!)
 1 1/4 dl kylmää vettä


 1 1/4 dl kylmää vettä
 5 dl sokeria
 1 1/4 dl vaaleaa siirappia
 1/4 tl suolaa

 2 kananmunan valkuaista
 1 rkl vaniljaesansssia

 öljyä ja tomusokeria vuokaan
 2-3 dl tomusokeria ripotteluun

Tarvitset joko digitaalisen lämpömittarin tai sokerilämpömittarin ja vuokan joka on noin 30 x 22 cm. Voitele vuoka miedonmakuisella kasviöljyllä (esim. rypsiöljy) ja siivilöi vuokaan reilusti tomusokeria. Käännä ja taputa vuokaa niin, että tomusokeria on tasaisesti vuokan pohjalla ja reunoilla.

Sekoita liivatejauhe ja 1 1/4 dl kylmää vettä isossa metallisessa vatkauskulhossa. Anna veden imeytyä liivatteeseen. 
Sekoita kattilassa 1 1/4 dl kylmää vettä, sokeri, siirappi ja suola. Nosta kattila alhaiselle lämmölle liedelle, ja sekoita puulusikalla kunnes sokeri on sulanut.

Nosta lieden kuumuus keskilämmölle ja kuumenna seos kiehuvaksi. Anna seoksen kiehua ilman sekoittamista  kunnes lämpömittari näyttää 115 astetta, minulla tähän meni muutama minuutti. Nosta kattila pois liedeltä. Kaada kuuma sokeriseos liivatteen joukkoon, ja sekoita kunnes liivate on sulanut.

Vatkaa seosta sähkövatkaimella reilulla nopeudella 8-10 minuuttia kunnes seos on kiiltävän valkoista, tahmean ilmavaa ja kooltaan lähes kolminkertaistunut.

Vatkaa eri kulhossa, eri (tai pestyillä) vatkaimilla valkuaiset vaahdoksi. Lusikoi valkuaisvaahto vaahtokarkkiseokseen. Lisää vaniljaesanssi. Kääntele vaahdot huolella sekaisin. Kaada vaahtokarkkimassa öljyttyy ja sokeroituun vuokaan ja tasoita ripeästi. Siivilöi päälle reilusti tomusokeria. Peitä tuorekelmulla.

Anna massan jäähtyä ja asettua huoneenlämmössä noin 3 tuntia. Vuoka kannattaa peittää elmukelmulla niin pinta ei kovetu. Nosta vaahtokarkkilevy pois vuokasta leikkuulaudalle. Leikkaa terävällä veitsellä sopivankokoisia paloja. Veitsen voi painaa suoraan alas, sillä sahaava leikkausliike saa veitsen tarttumaan kiinni. Siivilöi tomusokeria lautaselle ja pyörittele vaahtokarkit ympäriinsä sokerissa ja taputtele ylinmääräinen sokeri pinnalta. Vaahtokarkit säilyvät ilmatiiviissä rasiassa noin viikon.